Laulut ja kirjoitukset
Kati Kallio
Laulut ja kirjoitukset
Free
Description
Contents
Reviews

Songs and writings: oral and literary cultures in early-modern Finland renews the understanding of exchange between the learned culture of clergymen and the culture of commoners, or “folk”. What happened when the Reformation changed the position of the oral vernacular language to literary and ecclesiastical, and when folk beliefs seem to have become an object for more intensive surveillance and correction? How did clergymen understand and use the versatile labels of popular belief, paganism, superstition and Catholic fermentation?

Why did they choose particular song languages, poetic modes and melodies for their Lutheran hymns and literary poems, and why did they avoid oral poetics in certain contexts while accentuating it in others? How were the hagiographical traditions representing the international medieval literary or “great” tradition adapted to “small” folk traditions, and how did they persist and change after the Reformation? What happened to the cult of the Virgin Mary in local oral traditions?

The first Finnish 16th-century reformers admired the new Germanic models of Lutheran congregational hymns and avoided the Finnic vernacular Kalevala-metre idiom, while their successors picked up many vernacular traits, most notably alliteration, in their ecclesiastical poetry and hymns. Over the following centuries, the new features introduced via new Lutheran hymns such as accentual metres, end-rhymes and strophic structures were infusing into oral folk poetry, although this took place also via secular oral and literary routes. On the other hand, seventeenth-century scholars cultivated a new academic interest in what they understood as “ancient Finnish poetry”.

The book has an extensive English Summary for the international readership.

Language
Finnish
ISBN
978-952-222-860-4
Nimiö
Tekijänoikeudet
Sisällys
Esipuhe
Suullinen ja kirjallinen kulttuuri ja uuden ajan alun tutkimus
Kirjan sisältö ja tekijyys
Kiitokset
Johdanto: oppineen ja kansankulttuurin vuorovaikutus
Kerrostunut kulttuuri ja pyhimyskultit
Kirjallistuminen, virrenveisuu ja kansanusko
Laulun murros
Suullinen perinne, puheyhteisöt ja uskonto
Perinteen ikä ja esityshetki
Käsitteistä
Transkriptioista
Pahat pakanat ja jumaliset miehet: oppineet, kansanusko ja katoliset perinteet
Oppineet, kansankieli ja taianomainen todellisuus
Esikristilliset perinteet ja taikausko
Oppineiden liturginen maailma ja kansanuskon maagisuus
Agricola, Juusten ja Sorolainen epäjumalista ja taikauskosta
Taikauskon kieltäminen ja seremoniat
Jacobus Finno, rahvaan laulut ja riimilliset virret
Riimillisiä lauluja muiden kristillisten maiden tapaan
Tekstit ja toimijat pienen ja suuren tradition risteyksessä
Pyhimysuskon suuret ja pienet traditiot: Pyhä Anna, Pyhä Tapani ja Pyhä Katariina
Kirkolliset pyhimyskultit
Kansanomaiset pyhimykset
Läntinen ja itäinen Pyhä Anna
Pyhä Tapani – hevosjumala, miehen malli
Vanhimmat tiedot tapaninvietosta
Hevosten ”loistoksi”
Tapaninpäivän kiertueet ja laulut
Tapanin virsi
Paikallisia, yksilöllisiä ja ajallisia muunnelmia
Moniäänistä, elävää miestenkulttuuria
Pyhä Katariina Aleksandrialainen itäsuomalaisena karjan suojelijana
Katriinan poltto
Karjanhoidon Katriina
Katariina Itämeren ympäristössä
Pyhimysten elämästä Pohjolassa
Suomalainen Neitsyt Maria: parantaja, loistava näky, rukoiltava apu
Marian asemasta keskiajan Suomessa
Reformaatio: Marian muuttuva kuva
Marian puhdistuspäivä, kynttilämessu ja kirkkoonotto
Käräjäpöytäkirjojen Maria
Länsi-Suomen Maria
Vahva ja aktiivinen parantaja
Rukoilivatko länsisuomalaiset Mariaa?
Marian ruumiillinen läsnäolo
Maria kielessä ja mielessä
Itä-Suomen Maria
Myyttinen, apuun tuleva ja rukoiltava Maria
Katolista vai ortodoksista?
Kansanomainen Ave Maria
Neitsyt Maria -perinne pienen ja suuren tradition kohtauspaikkana
Uuden ajan alun runokielet ja lajit: riimi, alkusointu ja kalevalamitta
Uuden ajan alun runoaineistot
Kirkkolaulu
Lyhyet kansankieliset riimisäkeistöt
Agricola ja keskiajan perintö
Finnon riimillinen, alkusointua välttävä virsirunous
Alkusoinnun murtautuminen virsirunouteen
Kirjalliset runot
Agricolasta alkava knittelimitta
Riimillinen alkusointuinen parisäe
Suullisenkaltainen kalevalamitta
Suulliset runot
Sananlaskut
Loitsut 1600-luvun tuomiokirjoissa
Pilkkalaulut
Oppineet runon kuvaukset
Aeschillus Petraeuksen kielioppi
Wexioniuksen ja Martiniuksen kuvaukset
Juslenius, Ganander ja Porthan
Länsisuomalainen suullinen runous
Riimillisen suullisen laulun ajoituksen vaikeus
Oppinut ja suullinen runous
Ajan, paikan ja runon kerroksellisuus: Annikaisen virsi, Piispa Henrikin surmavirsi ja Kaarle-herttuan runo
Annikaisen virsi
Ritvalan helka
Helkavirret
Alkuvirsi
Annikaisen virren variaatio
Kuka on Annikainen?
Ritvalan Annikainen ja virren kulttuuriset taustat
Suullisen runon monikerroksisuus
Piispa Henrikin surmavirsi
Varhaisin kiinnostus 1600-luvun alkupuolella
Anders Törnuddin kokoelman teksti
Palmskiöldin kokoelman muistiinpano
Kaarle-herttuan runo
Hyvä herra herttu Kaarle
Kaarle-herttuan runon toisinnot ja runokieli
Kuningasrunot suullisessa perinteessä
Viitteet oppineisiin runoihin
Oppineiden vai rahvaan runoutta, historiaa vai propagandaa?
Kenen runoa, suullista vai kirjallista?
Lopuksi: Suullinen ja kirjallinen kulttuuri uuden ajan alun Suomessa
Kansan taikausko ja oppineiden kuvaukset
Pyhimykset, Neitsyt Maria ja suuri pieni traditio
Uuden ajan alun suomalainen runous
Pitkät paikalliset ja kristilliset runot
Suullinen, kirjallinen ja taianomainen todellisuus
Lähteet
Lyhenteet
Arkistolähteet
Painetut tutkimusaineistot
Kirjallisuus
English summary
Kirjoittajat
The book hasn't received reviews yet.